Opiskelijat, nuo yhteiskuntamme loiset
Hallituksen esitys opintotuesta
Jyväskylän tilanne.
Koas:lta saa solun kalustettuna n 180€/kk, kalustamattomana 170€/kk. Merkittäväksi halvempaa ei saa, eikä rahallisesti ole väliäkään jos saa asumislisää.
Tällöin saa opintotukea kelan laskurin mukaan:
Tämä on 2.5€ / päivä, jollei mihinkään muuhun menisi rahaa. Vielä jotta olisi järjissään myös muiden mielestä niin pitää käyttää rahaa myös vaatteisiin ja hygieniatarvikkesiin. Lisäksi opinnot vaativat rahaa, siksihän koulussa ollaan. Joten tällä halvimmalla mahdollisella asumisella päästään "break even" -tilanteeseen. Tosin vuokra voisi olla asumislisän maksimin verran ja se lisäisi kuluja vain 20eurolla, joten oltaisiin yhä ns. "break even" tilanteessa. Vastaavasti vuokran laskeminenkaan ei auta.
Break even:n ongelma tulee siitä, että koko muu yhteiskunta on rakennettu taloudellisen kuluttamisen varaan, jolloin tuolla jäljellä jäävällä euron päiväbudjetilla voi lähinnä jäädä kotiin ja ostaa mieluummin kerran viikossa vaikka juustoa. Tietysti voidaan väittää, että opiskelijoiden ei kuulukkaan tehdä muuta kuin opiskella kammiossaan, mutta se (köyhyys) aiheuttaa lähinnä angstia, vitutusta ja mielenterveysongelmia, niin en näe hyväksyttävää syytä miksi ihmisillä pitäisi olla tarkoituksella kurjaa.
Toki edellämainitussa on se ajatusvirhe, ettei nykyistä opintotukijärjestelmää alunperinkään suuniteltu sellaiseksi, jolla voisi elättää itsensä ilman lainaa. Sen yrittäminen on käyttäjän virhe ei järjestelmän, mutta tämä ei kuitenkaan muuta sitä ettei tulorajoja tai opintotukea ole korotettu vaikka inflaation myötä rahan arvo on merkittävästi laskenut.
Opiskeluni alkaessa vuonna 2000 solun vuokra oli 155€/kk (ei nettiä silloin) lopussa 180€, kouluruoka maksoi 2.15€ nykyisen 2.35€ sijaan. JKL Pitserioiden pitsat maksoivat 3.3€ ja nykyään 5€. Ainoa mikä on pysynyt samana on opintotuki. Vielä tylymmäksi tilanteen tekee se, että vaikka yleinen palkkataso nousee niin tulorajat pysyvät samana eli saa tienatakkin vähemmän. Inflaation vaikutuksesta saa hyvän kuvan vilkaisemalla valtion verotuloja. Vuonna 1995 verotulot olivat 21mrd euroa ja 2005 35mrd euroa. Tänä aikana opintotukea ei ole korotettu, joten sen osuus budjetista on pelkästään pienentynyt.
Koska opintotuella ei enää elä, eikä lainaa haluta ottaa, niin opiskelijat menevät töihin. Tilastokeskuksen mukaan "Opiskelijoista oli vuonna 1996 ansiotyössä 23 prosenttia, vuonna 2004 jo 46 prosenttia.". Itse en näe ongelmana opintoaikojen pitenemistä, mutta opiskelijoiden kokemattomuus, elinkustannusten subventointi ja tulorajat tehokkaasti vääristävät palkkatasoa ja luovat puskurityövoiman, joka surffailee työn ja opintojen väliä tilanteesta riippuen. Tuo tietenkin on hyvä asia työnantajien kannalta, joten ilmiö voi olla ihan hyvin suuniteltu tarkoituksellakin.
Korkeakoulujen tehtävä olisi siten koulutuksen sijaan toimia työvoiman välivarastona. :) Riippumatta siitä mitä ollaan tuosta väitteestä mieltä, niin opintotuen arvo on konkreettisesti laskenut, sillä ei elä, joten on pakko ottaa lainaa, pummata rahaa vanhemmilta tai tehdä työtä. Tässä tilanteessa opiskelijoiden on turha olla hiljaa, kun heille julkisesti vittuillaan päin naamaa ja persepanon yhteydessä vaaditaan opintoaikoja lyhyemmiksi.
Huomatus: Itse olen valmistunut, eikä opintotuki elämääni vaikuta, jollen sitten halua etsiä opiskelijatyttöä "kotiapulaiseksi".
- opintotukea ei nosteta
- tulorajoja ei nosteta
- YTHS:n rahoitusta lasketaan.
Jyväskylän tilanne.
Koas:lta saa solun kalustettuna n 180€/kk, kalustamattomana 170€/kk. Merkittäväksi halvempaa ei saa, eikä rahallisesti ole väliäkään jos saa asumislisää.
Tällöin saa opintotukea kelan laskurin mukaan:
- Opintoraha 259,01€/kk
- Asumislisä 144,00€/kk
- Opintolainan 300,00€/kk
- Yhteensä 403+300 = 703,01€/kk
- 180€ vuokra (1/3 solusta)
- 45€ bussikortti
- 70€ Ruoka viikolla ((2.35€+1€)*20, subventoitu kouluruoka, aamiainen, illallinen)
- 30€ Ruoka viikonloppuna (10€*3)
- 15€ puhelin
Tämä on 2.5€ / päivä, jollei mihinkään muuhun menisi rahaa. Vielä jotta olisi järjissään myös muiden mielestä niin pitää käyttää rahaa myös vaatteisiin ja hygieniatarvikkesiin. Lisäksi opinnot vaativat rahaa, siksihän koulussa ollaan. Joten tällä halvimmalla mahdollisella asumisella päästään "break even" -tilanteeseen. Tosin vuokra voisi olla asumislisän maksimin verran ja se lisäisi kuluja vain 20eurolla, joten oltaisiin yhä ns. "break even" tilanteessa. Vastaavasti vuokran laskeminenkaan ei auta.
Break even:n ongelma tulee siitä, että koko muu yhteiskunta on rakennettu taloudellisen kuluttamisen varaan, jolloin tuolla jäljellä jäävällä euron päiväbudjetilla voi lähinnä jäädä kotiin ja ostaa mieluummin kerran viikossa vaikka juustoa. Tietysti voidaan väittää, että opiskelijoiden ei kuulukkaan tehdä muuta kuin opiskella kammiossaan, mutta se (köyhyys) aiheuttaa lähinnä angstia, vitutusta ja mielenterveysongelmia, niin en näe hyväksyttävää syytä miksi ihmisillä pitäisi olla tarkoituksella kurjaa.
Toki edellämainitussa on se ajatusvirhe, ettei nykyistä opintotukijärjestelmää alunperinkään suuniteltu sellaiseksi, jolla voisi elättää itsensä ilman lainaa. Sen yrittäminen on käyttäjän virhe ei järjestelmän, mutta tämä ei kuitenkaan muuta sitä ettei tulorajoja tai opintotukea ole korotettu vaikka inflaation myötä rahan arvo on merkittävästi laskenut.
Opiskeluni alkaessa vuonna 2000 solun vuokra oli 155€/kk (ei nettiä silloin) lopussa 180€, kouluruoka maksoi 2.15€ nykyisen 2.35€ sijaan. JKL Pitserioiden pitsat maksoivat 3.3€ ja nykyään 5€. Ainoa mikä on pysynyt samana on opintotuki. Vielä tylymmäksi tilanteen tekee se, että vaikka yleinen palkkataso nousee niin tulorajat pysyvät samana eli saa tienatakkin vähemmän. Inflaation vaikutuksesta saa hyvän kuvan vilkaisemalla valtion verotuloja. Vuonna 1995 verotulot olivat 21mrd euroa ja 2005 35mrd euroa. Tänä aikana opintotukea ei ole korotettu, joten sen osuus budjetista on pelkästään pienentynyt.
Koska opintotuella ei enää elä, eikä lainaa haluta ottaa, niin opiskelijat menevät töihin. Tilastokeskuksen mukaan "Opiskelijoista oli vuonna 1996 ansiotyössä 23 prosenttia, vuonna 2004 jo 46 prosenttia.". Itse en näe ongelmana opintoaikojen pitenemistä, mutta opiskelijoiden kokemattomuus, elinkustannusten subventointi ja tulorajat tehokkaasti vääristävät palkkatasoa ja luovat puskurityövoiman, joka surffailee työn ja opintojen väliä tilanteesta riippuen. Tuo tietenkin on hyvä asia työnantajien kannalta, joten ilmiö voi olla ihan hyvin suuniteltu tarkoituksellakin.
Korkeakoulujen tehtävä olisi siten koulutuksen sijaan toimia työvoiman välivarastona. :) Riippumatta siitä mitä ollaan tuosta väitteestä mieltä, niin opintotuen arvo on konkreettisesti laskenut, sillä ei elä, joten on pakko ottaa lainaa, pummata rahaa vanhemmilta tai tehdä työtä. Tässä tilanteessa opiskelijoiden on turha olla hiljaa, kun heille julkisesti vittuillaan päin naamaa ja persepanon yhteydessä vaaditaan opintoaikoja lyhyemmiksi.
Huomatus: Itse olen valmistunut, eikä opintotuki elämääni vaikuta, jollen sitten halua etsiä opiskelijatyttöä "kotiapulaiseksi".
posted by zache at 2:56 ip.
4 comments
