Luovasta taloudesta

My Typoon jätetty kommentti (kivaa jos ois kivaa) luovaan talouteen liittyvään kirjoitukseen.

Mistä ihmeestä olette saaneet sellaisen käsityksen ettei open source koodauksesta saisi palkkaa?

Ihan yhtä lailla avoimessa koodauksessa kuin missä tahansa muussakin maksetaan siitä, että saadaan jutut tehtyä, tosin bisnesmalli on enemmänkin muokkaus kuin myynti. Ja tuotakin suurempi alue on nyt jo aika massiivinen harmaa alue jossa kaupallinen ja suljettu bisnes on tehty hyödyntäen open source tuotteita, mutta siitäkin virtaa rahaa ja koodarien aikaa open source puolelle.

Niin jos mietitte sitä miksi siitä sitten maksetaan ylipäätänsä mitään kun kerran kaikki on ilmaista. Syy on minusta se että open source on mahdollistanut hunajaa maksaneiden state-of-the-art juttujen muuttumisen kaikkien saataville tai paremminkin kaikkeen käyttöön taloudellisesti soveltuvaksi. Esimerkiksi olisiko nykyisen kaltaista webbiä ilman ilmaisia/halpoja palvelimia,tietokantoja, kehittyneitä scriptikieliä jne.. jotka perinteisesti olivat ihan saatanan kalliita, mutta josta open source teki perusinfraa. Ja se kehitys jatkuu yhä, ei se ole mihinkään loppunut.

Eli kärjistäen jos omassa pikku projektissa josta saa sen verran rahaa että se kannattaa tehdä, ja voi käyttää joko hyvää maksullista (jotka perinteisesti on maksanut hyvin paljon) tai hyvää avointa softaa jota voi muokata sopivaksi niin ei siinä kovinkaan kummoista valintaa tarvitse tehdä. Tuon taloudellisen aloituskynnyksen madaltaminen olemattomiin on mahdollistanut sen että on syntynyt paljon töitä sen ympärille että tehdään kehittyneitä tuotteita alueelle mihin niitä ei ole ollut aikasemmin kannattavaa niitä tehdä. Samalla ihmiset ja yritykset erikoistuvat tiettyihin tekniikoihin kun käyttävät niitä ja koko ajan tarvitaan juttuja vastaamaan erikoistuneimpia tarpeita ja osa on jopa valmis maksamaan niistä ja niin se homma pyörii.

Samalla tavalla homma toimii myös afrikkalaisen / aasialaisen / etelä-amerikkalaisen autotallipuljun kohdalla vaikka siellä tehdäänkin heidän versioitaan nettikahviloista, palkanlaskennasta, uhkapeleistä tai maatalousautomaatiosta... mitä vain mistä siellä joku on valmis maksamaan. Sitä vartenhan duunia tehdään, että sillä eletään. Siellä sovelletaan kuitenkin samoja state-of-art juttuja mitä täälläkin ja loikataan teknologisen (ohjelmisto) kuilun yli, mutta vain heidän tarpeisiinsa varioiden, eikä pohdita millä tavalla juttuja sopisi käyttää että se meidän länsimaisten mielestä olisi sopivaa. Olen melko varma mitä esim etelä-amerikan opensourcepiireistä tulee jahka teinikoodarisukupolvi siellä kasvaa isoiksi (ja opettelee kirjoittamaan nettiin englanniksi) on jotain kohtuu outoa meidän silmin, mutta sen näkee sitten.

Aasiantiikerit on jo kasvanut isoksi, sieltä tulee dvd-soittimia ja digibokseja jotka pyörii avoimesta softasta väännetyllä ohjelmistoilla, puhelimia ja videokameroita on tulossa myös tänne... en puhu nyt mistään laitteista missä on söpö pingviinitarra päälle liimattuna vaan niistä idän-ihmeistä joiden mainoksia voi nähdä lehdissä että "nyt vain -99e" ... tsekkiläistä avointa softaa aasialaisissa nyrkkipajojen suunittelemissa laitteissa joita myydään ympäri maailmaa suljettuina mustina laatikkoin mahdollisimman halvalla. Tämä on sitä luovaa taloutta...