Internetpohjaiset mobiilipalvelut.

WAP-hypestä lähtien on odotettu mobiilininternetin läpimurtoa ja teen tähän pientä analyysiä nykytilanteesta. Näkökulma on tekstissä kuluttajille suunnatuissa hyötypalveluissa sekä palveluissa, jotka perustuvat verkosta ladattavaan materiaaliin. Tällöin viihde, offline sovellukset tai yksittäisille yrityksille mukautetut palvelut jäävät pois, vaikka ovatkin tällä hetkellä merkittävämpiä markkinoita kuin kuluttajamarkkinat.

Suurin ongelma kuluttajamarkkinoinnin analysoinnissa on se, että julkisia tutkimuksia todellisesta käytöstä on vähän ja tiedot ovat lähinnä yritysten sisäisiä.

Liikenneministeriön Mobiilimarkkinat Suomessa 2004 –raportin mukaan GPRS, WAP, JAVA ja MMS –toimintoja tukevia matkapuhelimia löytyi Suomesta 2.5 miljoonaa kappaletta. Muutamankin prosentin näistä käyttäessä mobiilipalveluita määrä olisi Suomen mittakaavassa iso. Todellisuudessa kuitenkin vain harvat yritykset ovat saaneet massasta merkittäviä käyttäjämääriä. Merkittävä määrä tarkoittaisi vähintään satoja tai tuhansia käyttäjiä päivässä.

Operaattorilaskutuksen perusteella tällaiset palvelut ovat keskittyneet muutamalle yritykselle ja ovat lähinnä viihde- ja perinteisiä puhelinpalveluita sähköiseen muotoon muutettuina. (Mobiilipalvelumarkkinat Suomessa 2004 -raportti, 2005). Mobiilipalvelumarkkinat-raportti ei nimeä näitä onnistujia, mutta yritykset on helppo päätellä siitä ketkä käyttävät näkyvästi rahaa palveluidensa markkinointiin. Kuluttajatutkimuksen vuosikirjasta selviää lisäksi, että operaattorilaskutuksessa näkymättömät pankkipalvelut ovat päässeet myös ihmisten arkeen. (Hyvönen & Repo, 2005).

Edellä mainittujen pankki- ja hakupalveluiden lisäksi suosittuja palveluita näyttäisi olevan erilaiset aikataulu- ja informaatiopalvelut. Esimerkiksi kannykka.addiktit.net:in suosituimmat osiot ovat olleet VR- ja Matkahuolto aikataulut. Samoin kaupallisista toimijoista Hain.fi paikkatietoinen palveluhaku ja telkku.com:n tv-ohjelmisto puhelimessa ovat saaneet hyvän vastaanoton, molemmat tosin ilmaisina. Myös Finnkinon ja Kinopalatsin elokuvien aikatauluhakuja voi nähdä ihmisten oikeasti käyttävän. Toinen selkeästi itsensä läpilyönyt tekniikka on tekstiviestimaksaminen yksinkertaisissa palveluissa, esimerkkinä vaikka Helsingin paikallisliikenteen tekstiviestimaksu. Käyttäjämääristä kertonee kuitenkin se, ettei mikään kaupallinen palvelu toistaiseksi kerro tai mainosta saamiaan käyttäjämääriä.

Palveluiden levinneisyys

Harrastelijapalvelut

Harrastelijapalvelut kertovat lukujaan avoimesti. PDA-linkit.net (linkkilista, perustettu 2004) , 4mobile.net (linkkilista, www->wap muunnoksia, perustettu 2001) ja kannykka.addiktit.net (sekalaisia juttuja, elinaika 1.8.2004 – 1.1.2006) pääsevät jokainen satojen ja muutaman tuhannen mobiilikävijän välille kuukaudessa. Oman kannykka.addiktit.net sivustoni suosituin sivu oli VR-haku joka keräsi n. 5-10 kännykällä käyttänyttä käyttäjää päivässä. Suurin VR-haun päivittäinen kävijämäärä on ollut 40-kännykällä tullutta käyttäjää päivässä. Jos lukuja verrataan VR-kaukoliikenteen 30 000+ matkustajaan päivässä, niin ne ovat todella alhaisia. Näistä luvuista kuitenkin saa jotain näkemystä, millaisiin kävijämääriin on mahdollista päästä matkapuhelinharrastajien keskuudessa olevilla jutuilla.

My-Symbian.com

Michael Jerz ylläpitää yhtä suurimmista ulkomaisista Symbian-sivustoista. Sisältönä my-symbianissa on www-kauppa, foorumi ja tiedostoalue. Kävijöitä my-symbian.com:in www-puolella on 30000 päivässä ja tiedostoja ladataan 20000 kpl päivässä. Tästä voidaan päätellä, ettei my-symbianin WAP- tai PDA- puolella kävijämäärät ole ainakaan suurempia. My-symbianilla onkin kävijämäärän sijaan ongelmana maksavien asiakkaiden olemattomuus. Google AdSense-mainoksia kokeiltaessa niitä klikattiin n 10 kertaa päivässä ja www-kaupan matkapuhelinohjelmien myyntiluvut ovat alle 20kpl päivässä. Vaativa yleisö voitaisiin sanoa, mutta se ei auta rahoittamaan sivuston ylläpitoa. Luvut ovat Michael Jerzin kirjoituksista my-symbian.com:in foorumille.

Mediatalot / Operaattorit

Operaattorit ja Mediatalot ovat kokeilleet suomalaisista toimijoista rohkeimmin uusien matkapuhelinpalveluiden luomista. Toisaalta niillä on myös ollut helpointa lähteä niihin, koska niillä on ollut valmis näkyvyys ja helposti kierrätettävää materiaalia. Yleisimmin mediatalojen ratkaisu on ollut puhelimeen asennettava sovellus, jolla voi lukea uutisia.

TeliaSonera

TeliaSoneralla on pääasiallisena palveluna WAP-pohjainen SurfPort, josta löytyy paljon erilaisia palveluita. Lisäksi heillä oli Java-pohjainen uutiset –sovellus, joka saavutti jonkinasteista suosiota. Uutiset-sovelluksen kehitys lopetettiin vuoden 2005 lopulla. Keväällä 2006 TeliaSoneralla aloitti uuden kokeilun mobiili-tv sovelluksella. Lisäksi palvelupaketista löytyy paikannuspalvelu.

Elisa / Saunalahti

Elisa Mobi on puhelimen käyttöliittymään integroitu wap-sivusto, jossa on sisältönä perinteiset uutiset, viihde ja sää linkit. Yleisesti ottaen ei mitään omaperäistä ja selvästi pienemmällä panostuksella toteutettu kuin Sonera SurfPort. TeliaSoneran tavoin Elisalla on myös oma uutiset ohjelmansa sekä mobiili-tv palvelu. Ei toimi kuin WAP yhteydellä.

DNA

Ei oikeastaan muuta kuin WAP-palveluna näkee liittymän asetukset sekä linkkilista eteenpäin. Ei toimi kuin WAP yhteydellä.

Tietokonelehti

Tietokonelehti rakensi oman puhelimeen asennettavan sovelluksensa myös vuonna 2005 joka kehittäjänsä Tero Lehdon mukaan herättänyt lähinnä mielenkiintoa, muttei niinkään maksavia tilaajia.

Nokia Kanavat

Syksyllä 2005 Nokia julkaisi ilmaisen innovatiivisella käyttöliittymällä varustetun Kanavat-sovelluksen. Kanaven tarkoitus oli ladata verkosta uutismateriaaleja puhelimiin offline luettavaksi. Kokeilussa oli mukana Suomen suurimmat mediatalot (Yle, HS, Nelonen, MTV3, Kauppalehti tms) ja sisältönä oli lähinnä uutisia, viihdettä sekä mainoksia. Huhtikuussa 2006 Nokian Kanavat sovelluksessa sisältöään julkaisevat mediat ovat kaikessa hiljaisuudessa poistaneet viittaukset siihen sivuiltaan ja nähtäväksi jää haudataanko se kokonaan. Suurimpina ongelmana oli liian suuri datansiirto, joka teki ohjelman hitaaksi GPRS-verkossa ja kalliiksi useimpien matkapuhelinliittymäsopimusten kanssa.

HS

Helsingin Sanomilta löytyy WAP palveluna tilaajille tai muille maksua vastaan tuoreet uutiset, viihdeuutiset, tv-ohjelmat, sää, Viivi & Wagner sekä uutiskooste englanniksi. Sama sisältö löytyy HS:n WWW-sivuilta ilmaisena sekä osin tekstiversiona myös. Nettisivuilta löytyy lisäksi www-kauppa josta voi ostaa puhelimiin soittoääniä, taustakuvia tms. Lisäksi konserniin kuuluvalta Radio Helsingiltä löytyvät podcast syötteet osasta ohjelmista.

Palveluiden käytöstä Helsingin Sanomien verkkopuolen kehityspäällikkö Pekka Pekkala kommentoi yleisesti heidän mobiilipalveluistaan 5G blogissaan, että ”Sen verran kai voi sanoa soittoäänet ja muu hömppä on tuottavaa bisnestä, kaikki muu toiveikasta harrastelua…”.

YLE

Mobiilisisältönä Ylellä on WAP/PDA-sivut jossa on uutisia, tv-ohjelmat sekä linkit tv- ja radiouutisiin. Radiopuolelta löytyy mp3 podcast-feedit yleisimmistä radio-ohjelmista. WAP-sivuilla on lisäksi omia erillisosioita tapahtumille. Yle on myös sisällöntuottajana VisualRadio ja Nokian Kanavat sovelluksessa. Kokeiluja matkapuhelinjulkaisusta internettiin videoblogien muodossa löytyy myös. Harrastelijoiden tekemänä verkossa on useita matkapuhelinversioita teksti-tv:stä. Kaiken kaikkiaan Ylellä on suoraan tai jonkun muun muokkaamana varsin laajasti sisältöä, jotka soveltuvat mobiililaitteisiin.

Eniro

Enirolta löytyy ilmaisena WAP-palveluna Suomen kartta hakuineen, Keltaiset sivut ja linkkilista. Tämän lisäksi löytyy rekisteröinnin takana oleva henkilöhaku. Tulot tulevat yrityksiltä jotka haluavat nähdä tietonsa paperiluettelossa tai www-palvelussa. Matkapuhelintoteutus on vain siinä lisänä.

Tämän hetken nousijat

Kansainvälisesti ja mahdollisesti myös Suomen eniten käytetyt mobiilipalvelut löytyvät Googlelta sen hakukoneen ja Blogger.com:n muodossa. Blogit kiinnostavat ihmisiä, koska niissä on päivittyvää sisältöä, joka on kohtuullisesti luettavissa kaikilla mahdollisilla laitteilla. Sivujen sisältö on yleensä lyhyttä ja ovat rakenteeltaan helposti näytettävissä. Blogeista löytyy myös muotoilemattomat rss-syötteet, jotka päätelaite pystyy näyttämään vapaasti haluamallaan tavalla. Toinen merkittävä piirre blogeissa on, että niihin pystyy julkaisemaan tekstiä, kuvia tai videoita suoraan matkapuhelimista.

Tämä kaksisuuntaisuus ja itse luotu monipuolinen sisältö on se houkutin, joka saa ihmiset käyttämään blogeja, kunhan se on vain teknisesti mahdollista. Toinen merkittävä piirre on, että kaikki tarvittava on myös ilmaiseksi (ja myös kaupallisena) saatavilla, jolloin taloudellista kynnystä kokeiluun ei ole.

Perusteluita näkemykselle: Blogeista on olemassa runsaasti matkapuhelimille optimoituja versioita, sekä niihin julkaistaan sisältöä matkapuhelimilla. Päätelaitteisiin kehitetään myös aktiivisesti blogeihin liittyviä ohjelmistoja. Blogilista.fi:n ylläpitäjä on myös varmistanut, että ainakin heidän palveluaan käytetään mobiililaitteilla, vaikka sitä ei niille olekaan suunniteltu.

Jos nousioiden ja laskijoiden kehitystä pohditaan yleisemmin, niin Suomessa esimerkiksi toivotaan operaattorien olevan se taho, joka tarjoaa mediaa kännyköihin. Kysymys kuitenkin kuuluu, miten ne pystyvät kilpailemaan esimerkiksi Google Videon kanssa, kun se alkaa toimimaan mobiililaitteissa? Entä iTunesin ? Google Videosta saa jo nyt ulos iPodille ja PSP:lle versiot ja siitä on pieni askel enää real videoon ja 3gp:hen. Saman kehityksen pystyy näkemään about kaikilla nyt suunnitelluilla palveluilla ja merkittävä ero operaattoripalveluihin on siinä, että niiden massa on jo valmiiksi netissä ja mobiililaitteet ovat vain laajennus tähän globaaliin bisnekseen, eikä itse bisnes kuten operaattoreilla.

Johtopäätös

Mitä tästä voi sitten päätellä? Ainakin sen, että muiden kuin viihdepalveluiden teko maksullisina tai mainosrahoitteisina on hyvin haastavaa.

Kuluttajille suunnattujen (ei viihde) matkapuhelinpalveluiden teko kannattaa rahallisesti lähinnä kahdesta syystä. Ensinnäkin kustannusten säästämiseksi (kuten bussilipuissa tai pankkipalveluissa), jolloin kehityskustannukset katetaan sitä kautta. Toinen syy on taloudellisesti kannattavan asian tukeminen, jolloin palvelu nähdään markkinointiviestintänä. Finnkinon wap-sivuja voidaan pitää onnistuneena markkinointiviestintäpalveluna, joka parantaa myyntiä. Lisäksi sivujen kehityskustannukset on katettu vuosia sitten.

Kustannusten säästäminen tai markkinointiviestintä mobiililaitteilla tuskin tuottaa mahdottoman suuria rahavirtoja. Palvelussa silloin ei saa olla juoksevia kuluja, jotka söisivät pitkällä aikavälillä saatavat hyödyt. Samasta syystä kertaluonteisten kehityskulujen pitää olla hyvin alhaisia, jotta hyödyt edes joskus kattaisivat menot. Harrastelijasivustojen pienet kävijämäärät kertovat myös siitä, ettei edes pitkällä aikavälillä pelkkä näkyvyys alan palveluissa riitä antamaan riittävää näkyvyyttä. Näkyvyys on saatava mobiilialan ulkopuolelta. Toisaalta mikä tahansa palvelulle yksistään tehty mainoskampanja riittää luultavasti tekemään palvelusta taloudellisessa mielessä kannattamattoman. Tällöin näkyvyys pitää hankkia muilla keinoin, tai ratsastamalla muiden mainoskampanjoiden mukana.

Tämän kaltaista ratsastamista on esimerkiksi palvelun näyttäminen tuettavan asian mukana, kuten osoitteena perinteisissä mainoksissa. Tästä esimerkkinä vaikka Pandan WAP-sivusto ja sen mukanaolo tv-mainoksissa. Toisaalta näkyvyyden ollessa passiivista, sitä tarvitaan paljon enemmän saman lopputuloksen saamiseksi. Tehokkaasti toteutettuna Pandan WAP-sivujen mainostus tapahtuisi koko skaalalla karkkipussien kyljestä lehti- ja kadunvarsimainontaan muun mainonnan ohessa, mutta samalla WAP-sivustolla pitäisi olla jotain käymisen arvoista sisältöä.

Ollakseen kannattavaa

• Työmäärän on oltava alle viikko, mieluusti laskettavissa päivissä.
• Olemassa olevan sisällön uudelleenkäyttö ilman ylläpitokustannuksia (kuten aikatauluissa).
• Cross-media mainostus jonkun muun mainoskampanjan mukana ja tukien sitä, jolloin rahaa ei tarvitse käyttää yksistään mobiilipalvelun mainostukseen.
• Toteutuksen tulee olla laiteriippumaton, jotta saadaan palvelu riittävän suuren kuluttajapotentiaalin ulottuville. Tällä hetkellä realistiset vaihtoehdot toteutuksille ovat lähinnä sms, mms, java, html ja tulevaisuudessa myös flash. On huomattava myös, että käyttäjien laitteiden fyysiset ominaisuudet vaihtelevat, eikä pelkästään ohjelmistotuki.
• Suomessa GPRS ja kalliit datahinnoittelut suurilla massoilla ovat todellisuutta vielä pitkään. Jollei palvelua toteutettu edellä mainittuja reunaehtoja huomioiden, niin se ei myöskään massoja saavuta.
• Oikeasti kannattavalle matkapuhelin kuluttajapalvelulle Suomi on liian pieni markkina-alue, joten lähtökohdan pitäisi suoraan olla globaalit markkinat.

Tosin kaupallisella puolella tehdään myös kampanjoita imagosyistä, jolloin niiden ei tarvitsekaan olla itsessään kannattavia (Ropponen 2005). Toinen merkittävä syy on myös asiakkaiden kulutustottumusten seuraaminen. Tätä ei Suomessa ole kovin paljon käytössä, mutta on Keski-Euroopassa yksi merkittävimmistä syistä tehdä mobiilimarkkinointia. Yleisimmin tässä yhdistetään perinteiset kauppojen kanta-asiakas kortit ja alennuskupongit matkapuhelinmuotoon (Virtanen 2005). Suomessa esimerkiksi Sedun ravintolat tekevät tätä sms-mainontana.

Esimerkki profilointimainonnasta

Kadun varrella olevassa elokuvamainoksessa on numerokoodi. Lähettämällä numerokoodi tekstiviestinä mainoksessa annettuun numeroon, saa takaisin henkilökohtaisen koodin, jonka näyttämällä saa elokuvasta alennuksen. Monimutkaisempana palvelu voi perustua myös puhelimeen ladattavaan sovellukseen, jolla tehdään henkilökohtaista mainontaa suoraan käyttäjän puhelimeen.

Hyöty tästä

• Saadaan asiakas katsomaan mainosta.
• Saadaan yksilöityä asiakas (puhelinnumerolla) ja liitettyä hänet katsottuun mainokseen (mainoksen id-koodi), jolloin tiedetään millaisiin mainoksiin hän reagoi.
• Saadaan asiakas menemään elokuviin alennuksen avulla.
• Saadaan liitettyä hänet katsottuun elokuvaan (mainoksen henkilökohtainen paluukoodi).
• - Kävijöiden elokuvahistorioilla teatteri pystyy profiloimaan millaisia elokuvia eri tyyppiset ihmiset katsovat. (elokuva-katsoja id-pareilla)
• Lisäksi profiilitiedoilla saadaan tehtyä vahvasti yksilöityä mainostusta kuten Amazonin suositukset.