Jylkkäri - vaihtoehtoinen todellisuus edition

Kommentti on vastaus tähän kyselyyn.

Joka tapauksessa nyt olisi erinomainen hetki kertoa, mikä Jylkkärissä mättää ja miten siitä voisi tehdä paremman. Ehdotuksissa ei kannata olla turhan vaatimaton, sillä ihmeitä teemme hetkessä, mutta mahdottomat asiat vaativat hieman enemmän aikaa, eli kaikki on sovellettavissa. Länttää mielipiteesi kommenttilooraan tai lähetä se vaikka sähköpostilla. Tärkeintä on, että ideoita tulisi mahdollisimman paljon.

Nettijylkkäri.

Kun tuota päivitätte, niin tehkää ensin kunnollinen nettiversio. Eli vaikka perusblogityyppinen ratkaisu, jossa on kommentointimahdollisuus. Helsingin Ylioppilaslehti on ihan kelvollinen esimerkkitoteutus. Tosin paperijylkkäri päivittyy vain kerran kuussa, eikä ketään varmaan kiinnosta tehdä sisältöä nykyistä enempää, mutta muutakin säännöllistä sisältöä tarvitaan.

"Varastakaa" siis sitä muilta.

Esimerkiksi vaihtokauppa periaatteella voisi varmaan käyttää muiden ylioppilaslehtien sisältöjä. Tai voisi, jos niiden sivut ei olisi ihan yhtä huonot kuin jylkkärinkin (aka automaattinen aggretointia ei ole mahdollista). Blogeista saisi sisältöä aggretoitua, joten sopivilta Jyväskylä blogaajilta lastujen otsikot sivuille tai jos saisi luvan kysymällä riittävän monelta myös itse sisällötkin, niin "Planet Jyväskylän" toteuttaminen olisi hieno veto. (tosin 40100:nkin voisi tehdä tuon, mutta paperilehti tuo tiettyä etua jos haluaisi julkaista juttuja edelleen paperilehdessä).

Joka tapauksessa, pistäkää kunnolliset nettisivut pystyyn! :)

Paperiversiosta

Ehdotin n. 5v sitten kysyttäessä mihin TA:n markkinointibudjettia pitäisi käyttää, että hommaisivat Jylkkäriin säännöllisen 'Ammattikorkeakoulun nurkalta’ palstan joka kertoisi mitä ammattikorkeakoulun puolella tapahtuu opiskelijan näkökulmasta. Tosin minusta sen tekeminen olisi kannattanut jo pelkästään Jamk:n ja Jyu:n sisällä tapahtuvien 'mitä vittua' reaktioiden takia. Noh, se ei mennyt läpi silloin liian erikoisena ideana.

Olen vieläkin sitä mieltä, että ajatus on hyvä. Jyväskylän korkeakouluopiskelijoista 1/3 on AMK:ssa ja tuo näkyi hyvin esimerkiksi opintotukimielenosoituksessa, jossa väkeä oli vähintään yhtä paljon Jamk:ista kuin Jyu:sta. Tästä AMK porukasta suuri osa ainakin epäsäännöllisesti lukee Jylkkäriä, tosin siksi, että se on ainoa opiskelijamedia täällä (mikä on hyvä, yksi kilpailukykyinen media on parempi kuin monta huonoa). Kuvittelisin myös, että Yliopistolla opiskelevia kiinnostaisi kuulla mitä "aidan" toisella puolen tapahtuu, muutenkin kuin baari-iltoina, kun kerran yhteisiä intressejä on aika lailla.

Kuten vaikka asuminen KOAS:lla, opettajia jotka opettavat molemmissa on iso liuta tai yhteistoiminta organisaatioiden välillä. Turussa YO- ja AMK-opiskelijat voivat valita molemmista oppilaitoksista kursseja. Suora hyöty tästä on ainakin tekniikan puolella se, että voidaan järjestää erikoistuneempia kursseja, kun niille saadaan paremmin osallistujia. Toinen mikä olisi kiva nähdä tapahtuvan, on oppilaitosten väliset vierailuoikeudet toistensa WLAN verkkoihin Turun ja Oulun tapaan.

Muitakin asioita tulee mieleen, mutta pointti on siinä, että kehityksen tapahtuminen vaatii dialogin käymistä. Tämä taas vaatii sen, että on edes hieman käsitystä mitä kummallakin puolen tapahtuu ja tätä voisi edesauttaa antamalla palstatilaa vaikka säännölliselle kolumnille tai jotain.

Opiskelijat, nuo yhteiskuntamme loiset

Hallituksen esitys opintotuesta

• opintotukea ei nosteta
• tulorajoja ei nosteta
• YTHS:n rahoitusta lasketaan.

Opintotukidebatti on jälleen leimahtanut liekkeihin, kiitos hallituksen ylläolevan budjettiesityksen. QTea kirjoitti tästä kanssa, mutta minut pistivät kirjoittamaan ne pari irkkaajaa, jotka sanoivat 2.35€ kouluruuan olevan heille liian kallista , mutta opintotuen olevan samalla riittävä. On pakko sanoa jotain

Jyväskylän tilanne.

Koas:lta saa solun kalustettuna n 180€/kk, kalustamattomana 170€/kk. Merkittäväksi halvempaa ei saa, eikä rahallisesti ole väliäkään jos saa asumislisää.

Tällöin saa opintotukea kelan laskurin mukaan:

• Opintoraha 259,01€/kk
• Asumislisä 144,00€/kk
• Opintolainan 300,00€/kk
• Yhteensä 403+300 = 703,01€/kk

Ja pakolliset kuukausittaiset menot ovat jotain:

• 180€ vuokra (1/3 solusta)
• 45€ bussikortti
• 70€ Ruoka viikolla ((2.35€+1€)*20, subventoitu kouluruoka, aamiainen, illallinen)
• 30€ Ruoka viikonloppuna (10€*3)
• 15€ puhelin

Jäljelle jää: 404 - 340 = 74€

Tämä on 2.5€ / päivä, jollei mihinkään muuhun menisi rahaa. Vielä jotta olisi järjissään myös muiden mielestä niin pitää käyttää rahaa myös vaatteisiin ja hygieniatarvikkesiin. Lisäksi opinnot vaativat rahaa, siksihän koulussa ollaan. Joten tällä halvimmalla mahdollisella asumisella päästään "break even" -tilanteeseen. Tosin vuokra voisi olla asumislisän maksimin verran ja se lisäisi kuluja vain 20eurolla, joten oltaisiin yhä ns. "break even" tilanteessa. Vastaavasti vuokran laskeminenkaan ei auta.

Break even:n ongelma tulee siitä, että koko muu yhteiskunta on rakennettu taloudellisen kuluttamisen varaan, jolloin tuolla jäljellä jäävällä euron päiväbudjetilla voi lähinnä jäädä kotiin ja ostaa mieluummin kerran viikossa vaikka juustoa. Tietysti voidaan väittää, että opiskelijoiden ei kuulukkaan tehdä muuta kuin opiskella kammiossaan, mutta se (köyhyys) aiheuttaa lähinnä angstia, vitutusta ja mielenterveysongelmia, niin en näe hyväksyttävää syytä miksi ihmisillä pitäisi olla tarkoituksella kurjaa.

Toki edellämainitussa on se ajatusvirhe, ettei nykyistä opintotukijärjestelmää alunperinkään suuniteltu sellaiseksi, jolla voisi elättää itsensä ilman lainaa. Sen yrittäminen on käyttäjän virhe ei järjestelmän, mutta tämä ei kuitenkaan muuta sitä ettei tulorajoja tai opintotukea ole korotettu vaikka inflaation myötä rahan arvo on merkittävästi laskenut.

Opiskeluni alkaessa vuonna 2000 solun vuokra oli 155€/kk (ei nettiä silloin) lopussa 180€, kouluruoka maksoi 2.15€ nykyisen 2.35€ sijaan. JKL Pitserioiden pitsat maksoivat 3.3€ ja nykyään 5€. Ainoa mikä on pysynyt samana on opintotuki. Vielä tylymmäksi tilanteen tekee se, että vaikka yleinen palkkataso nousee niin tulorajat pysyvät samana eli saa tienatakkin vähemmän. Inflaation vaikutuksesta saa hyvän kuvan vilkaisemalla valtion verotuloja. Vuonna 1995 verotulot olivat 21mrd euroa ja 2005 35mrd euroa. Tänä aikana opintotukea ei ole korotettu, joten sen osuus budjetista on pelkästään pienentynyt.

Koska opintotuella ei enää elä, eikä lainaa haluta ottaa, niin opiskelijat menevät töihin. Tilastokeskuksen mukaan "Opiskelijoista oli vuonna 1996 ansiotyössä 23 prosenttia, vuonna 2004 jo 46 prosenttia.". Itse en näe ongelmana opintoaikojen pitenemistä, mutta opiskelijoiden kokemattomuus, elinkustannusten subventointi ja tulorajat tehokkaasti vääristävät palkkatasoa ja luovat puskurityövoiman, joka surffailee työn ja opintojen väliä tilanteesta riippuen. Tuo tietenkin on hyvä asia työnantajien kannalta, joten ilmiö voi olla ihan hyvin suuniteltu tarkoituksellakin.

Korkeakoulujen tehtävä olisi siten koulutuksen sijaan toimia työvoiman välivarastona. :) Riippumatta siitä mitä ollaan tuosta väitteestä mieltä, niin opintotuen arvo on konkreettisesti laskenut, sillä ei elä, joten on pakko ottaa lainaa, pummata rahaa vanhemmilta tai tehdä työtä. Tässä tilanteessa opiskelijoiden on turha olla hiljaa, kun heille julkisesti vittuillaan päin naamaa ja persepanon yhteydessä vaaditaan opintoaikoja lyhyemmiksi.

Huomatus: Itse olen valmistunut, eikä opintotuki elämääni vaikuta, jollen sitten halua etsiä opiskelijatyttöä "kotiapulaiseksi".

Tekijänoikeus - Oikeat mielipiteet

Yritän kiteyttää nykyisen tekijänoikeusdebatin olennaisimmat asiat lyhyeksi listaksi.

• Lähes kaikki tekijänoikeusdebatin osapuolista haluaa säilyttää vahvat tekijänoikeudet. Erot ovat näkemyksissä miten yksityiseen ja epäkaupalliseen käyttöön pitäisi suhtautua. Esimerkiksi kaikki CopyLeft-, Creative Commons-lisenssit perustuvat vahvoihin tekijänoikeuksiin.
  
  
• Suomessa kaupallista toimintaa tekevän taiteilijan on käytännön syistä pakko kuulua tekijänoikeusetujärjestöihin, kuten Teostoon, Gramexiin jne.
  
  
• Gramexilla, Teostolla jne on pahoja edunvalvonnan jääviyteen liittyviä ongelmia. Esimerkiksi etujärjestön edustajat valmistelevat lakeja tai samat ihmiset ovat mukana sekä työntekijän (taitelijan), että työnantajan (levy-yhtiön) edunvalvonnassa.
  
  
• Tekijänoikeuksien kiristystä lobataan mediayhtiöiden toimesta WIPO:ssa (kansainväliset sopimukset), EU-tasolla ja kansallisella tasolla. Esimerkiksi Suomen tekijänoikeuslain 'Lex Karpela' muutoksia perusteltiin EU-direktiiveillä, joitka puolestaan määritti WIPO:n sopimukset. Jukka Liedes toimi Suomen tekijänoikeuslakimuutoksen arkkitehtina, tätä ennen aikaisemmin hän oli ollut WIPO:n tekijänoikeuskysymyksiä käsitelleen toimikunnan PJ:nä, joiden mietintöjen perusteella direktiivejä tehtiin. Pienet on piirit.

Lukuja

• Yle maksoi (2003) Gramexille 12e/min ja Teostolle 12e/min, yhteensä tekijänoikeuskorvauksia yle maksoi 20M€, josta 12M€ Teostolle.
  
• Hyvitysmaksua (ent. kasettimaksu, 2003) kerättiin 10M€.
  
• Yhteensä vuonna 2003 eri tekijänoikeusjärjestöt keräsivät vajaat 80M€, josta teosto n. 30M€.
• 2004 suomalaiset kaupalliset radiot maksoivat Teostolle korvauksia noin 3M€
  
  

DRM (Digital CopyRight Managment)

• Mitään tehokasta DRM:ää tai kopiointisuojausta ei voida toteuttaa olemassa oleviin CD-,DVD tai DigiTV-järjestelmiin, joten sellaisen tekemiseksi pitäisi rikkoa yhteensopivuus olemassaoleviin laitteisiin (ja käyttäjien ostettava uudet laitteet).
  
  

Eri intressitahojen päämääriä rautalangasta

• Mediatalot haluavat by default oikeuden työntekijöidensä tuotoksiin, mikä on nykyisin sopimuskysymys. Toimittajat yms puolestaan haluavat luonnollisesti säilyttää ne itsellään ja saada korvauksen myös uusista käyttötavoista tai uudelleenmyydä omia teoksiaan. (Esimerkkinä vaikka Ylen arkisto-aineiston siirto internettiin, tai SanomaWSOY-konsernin aineiston kierrätys eri medioihin)
  
  
• Koodarit: Ohjelmistojen kohdalla käytäntö on ollut tuo edellämainittu. Tuo osin siksi, koska perinteiset tekijänoikeuden puolustajat eivät koe koodia tai itse ohjelmaa esittäväksi taiteeksi, joten se ei ole koskaan saanutkaan samanlaista asemaa. Vastaavasti koodareita ei vähempää voisi kiinostaa, jos esimerkiksi toimittajat,taiteilijat menettävät työsuhdeoikeuksia joita heillä ei koskaan ole ollutkaan.
  
  
• Kansainväliset levy-yhtiöt, elokuva-yhtiöt yms haluavat säilyttää kontrollin jakelussa ja mahdollisesti radikaalisti kiristää sitä. Waretus ja internetpiratismi ei niinkään uhkaa myyntituloja vaan koko "niukkuuteen" perustuvaa bisnesmallia sinänsä.
  
  
• Muusikot puolustavat yleisesti ottaen oikeutta päättää teostensa käytöstä. CD-myynnin tulonjako on nykyiselläänkin epäoikeudenmukaista ja huonoa bisnestä, joten jos netti poistaa välikäsien määrää bisneksessä niin se on ok. Yleisesti ottaen nettijakelu lisää suurimman osan ja vähentää kärkinimien tuloja.
  
  
• Warettajat eli kaikki, haluavat saada kaiken mahdollisen media heti, tässä nyt. Se että ollaanko valmiita maksamaan siitä on lähinnä tulotasokysymys. Esimerkiksi keskimääräinen Suomalainen ostaa vain yhden vain cd:n vuodessa, niin tuohon verrattuna keskiverto internetpiraatti ostaa enemmän. Sama pätee keikoilla-, elokuvissakäynteihin tai dvd-levyjen ostoihin. Suuri kulutus lisää myös laillista käyttöä.
  
  

Internetpohjaiset mobiilipalvelut.

WAP-hypestä lähtien on odotettu mobiilininternetin läpimurtoa ja teen tähän pientä analyysiä nykytilanteesta. Näkökulma on tekstissä kuluttajille suunnatuissa hyötypalveluissa sekä palveluissa, jotka perustuvat verkosta ladattavaan materiaaliin. Tällöin viihde, offline sovellukset tai yksittäisille yrityksille mukautetut palvelut jäävät pois, vaikka ovatkin tällä hetkellä merkittävämpiä markkinoita kuin kuluttajamarkkinat.

Suurin ongelma kuluttajamarkkinoinnin analysoinnissa on se, että julkisia tutkimuksia todellisesta käytöstä on vähän ja tiedot ovat lähinnä yritysten sisäisiä.

Liikenneministeriön Mobiilimarkkinat Suomessa 2004 –raportin mukaan GPRS, WAP, JAVA ja MMS –toimintoja tukevia matkapuhelimia löytyi Suomesta 2.5 miljoonaa kappaletta. Muutamankin prosentin näistä käyttäessä mobiilipalveluita määrä olisi Suomen mittakaavassa iso. Todellisuudessa kuitenkin vain harvat yritykset ovat saaneet massasta merkittäviä käyttäjämääriä. Merkittävä määrä tarkoittaisi vähintään satoja tai tuhansia käyttäjiä päivässä.

Operaattorilaskutuksen perusteella tällaiset palvelut ovat keskittyneet muutamalle yritykselle ja ovat lähinnä viihde- ja perinteisiä puhelinpalveluita sähköiseen muotoon muutettuina. (Mobiilipalvelumarkkinat Suomessa 2004 -raportti, 2005). Mobiilipalvelumarkkinat-raportti ei nimeä näitä onnistujia, mutta yritykset on helppo päätellä siitä ketkä käyttävät näkyvästi rahaa palveluidensa markkinointiin. Kuluttajatutkimuksen vuosikirjasta selviää lisäksi, että operaattorilaskutuksessa näkymättömät pankkipalvelut ovat päässeet myös ihmisten arkeen. (Hyvönen & Repo, 2005).

Edellä mainittujen pankki- ja hakupalveluiden lisäksi suosittuja palveluita näyttäisi olevan erilaiset aikataulu- ja informaatiopalvelut. Esimerkiksi kannykka.addiktit.net:in suosituimmat osiot ovat olleet VR- ja Matkahuolto aikataulut. Samoin kaupallisista toimijoista Hain.fi paikkatietoinen palveluhaku ja telkku.com:n tv-ohjelmisto puhelimessa ovat saaneet hyvän vastaanoton, molemmat tosin ilmaisina. Myös Finnkinon ja Kinopalatsin elokuvien aikatauluhakuja voi nähdä ihmisten oikeasti käyttävän. Toinen selkeästi itsensä läpilyönyt tekniikka on tekstiviestimaksaminen yksinkertaisissa palveluissa, esimerkkinä vaikka Helsingin paikallisliikenteen tekstiviestimaksu. Käyttäjämääristä kertonee kuitenkin se, ettei mikään kaupallinen palvelu toistaiseksi kerro tai mainosta saamiaan käyttäjämääriä.

Palveluiden levinneisyys

Harrastelijapalvelut

Harrastelijapalvelut kertovat lukujaan avoimesti. PDA-linkit.net (linkkilista, perustettu 2004) , 4mobile.net (linkkilista, www->wap muunnoksia, perustettu 2001) ja kannykka.addiktit.net (sekalaisia juttuja, elinaika 1.8.2004 – 1.1.2006) pääsevät jokainen satojen ja muutaman tuhannen mobiilikävijän välille kuukaudessa. Oman kannykka.addiktit.net sivustoni suosituin sivu oli VR-haku joka keräsi n. 5-10 kännykällä käyttänyttä käyttäjää päivässä. Suurin VR-haun päivittäinen kävijämäärä on ollut 40-kännykällä tullutta käyttäjää päivässä. Jos lukuja verrataan VR-kaukoliikenteen 30 000+ matkustajaan päivässä, niin ne ovat todella alhaisia. Näistä luvuista kuitenkin saa jotain näkemystä, millaisiin kävijämääriin on mahdollista päästä matkapuhelinharrastajien keskuudessa olevilla jutuilla.

My-Symbian.com

Michael Jerz ylläpitää yhtä suurimmista ulkomaisista Symbian-sivustoista. Sisältönä my-symbianissa on www-kauppa, foorumi ja tiedostoalue. Kävijöitä my-symbian.com:in www-puolella on 30000 päivässä ja tiedostoja ladataan 20000 kpl päivässä. Tästä voidaan päätellä, ettei my-symbianin WAP- tai PDA- puolella kävijämäärät ole ainakaan suurempia. My-symbianilla onkin kävijämäärän sijaan ongelmana maksavien asiakkaiden olemattomuus. Google AdSense-mainoksia kokeiltaessa niitä klikattiin n 10 kertaa päivässä ja www-kaupan matkapuhelinohjelmien myyntiluvut ovat alle 20kpl päivässä. Vaativa yleisö voitaisiin sanoa, mutta se ei auta rahoittamaan sivuston ylläpitoa. Luvut ovat Michael Jerzin kirjoituksista my-symbian.com:in foorumille.

Mediatalot / Operaattorit

Operaattorit ja Mediatalot ovat kokeilleet suomalaisista toimijoista rohkeimmin uusien matkapuhelinpalveluiden luomista. Toisaalta niillä on myös ollut helpointa lähteä niihin, koska niillä on ollut valmis näkyvyys ja helposti kierrätettävää materiaalia. Yleisimmin mediatalojen ratkaisu on ollut puhelimeen asennettava sovellus, jolla voi lukea uutisia.

TeliaSonera

TeliaSoneralla on pääasiallisena palveluna WAP-pohjainen SurfPort, josta löytyy paljon erilaisia palveluita. Lisäksi heillä oli Java-pohjainen uutiset –sovellus, joka saavutti jonkinasteista suosiota. Uutiset-sovelluksen kehitys lopetettiin vuoden 2005 lopulla. Keväällä 2006 TeliaSoneralla aloitti uuden kokeilun mobiili-tv sovelluksella. Lisäksi palvelupaketista löytyy paikannuspalvelu.

Elisa / Saunalahti

Elisa Mobi on puhelimen käyttöliittymään integroitu wap-sivusto, jossa on sisältönä perinteiset uutiset, viihde ja sää linkit. Yleisesti ottaen ei mitään omaperäistä ja selvästi pienemmällä panostuksella toteutettu kuin Sonera SurfPort. TeliaSoneran tavoin Elisalla on myös oma uutiset ohjelmansa sekä mobiili-tv palvelu. Ei toimi kuin WAP yhteydellä.

DNA

Ei oikeastaan muuta kuin WAP-palveluna näkee liittymän asetukset sekä linkkilista eteenpäin. Ei toimi kuin WAP yhteydellä.

Tietokonelehti

Tietokonelehti rakensi oman puhelimeen asennettavan sovelluksensa myös vuonna 2005 joka kehittäjänsä Tero Lehdon mukaan herättänyt lähinnä mielenkiintoa, muttei niinkään maksavia tilaajia.

Nokia Kanavat

Syksyllä 2005 Nokia julkaisi ilmaisen innovatiivisella käyttöliittymällä varustetun Kanavat-sovelluksen. Kanaven tarkoitus oli ladata verkosta uutismateriaaleja puhelimiin offline luettavaksi. Kokeilussa oli mukana Suomen suurimmat mediatalot (Yle, HS, Nelonen, MTV3, Kauppalehti tms) ja sisältönä oli lähinnä uutisia, viihdettä sekä mainoksia. Huhtikuussa 2006 Nokian Kanavat sovelluksessa sisältöään julkaisevat mediat ovat kaikessa hiljaisuudessa poistaneet viittaukset siihen sivuiltaan ja nähtäväksi jää haudataanko se kokonaan. Suurimpina ongelmana oli liian suuri datansiirto, joka teki ohjelman hitaaksi GPRS-verkossa ja kalliiksi useimpien matkapuhelinliittymäsopimusten kanssa.

HS

Helsingin Sanomilta löytyy WAP palveluna tilaajille tai muille maksua vastaan tuoreet uutiset, viihdeuutiset, tv-ohjelmat, sää, Viivi & Wagner sekä uutiskooste englanniksi. Sama sisältö löytyy HS:n WWW-sivuilta ilmaisena sekä osin tekstiversiona myös. Nettisivuilta löytyy lisäksi www-kauppa josta voi ostaa puhelimiin soittoääniä, taustakuvia tms. Lisäksi konserniin kuuluvalta Radio Helsingiltä löytyvät podcast syötteet osasta ohjelmista.

Palveluiden käytöstä Helsingin Sanomien verkkopuolen kehityspäällikkö Pekka Pekkala kommentoi yleisesti heidän mobiilipalveluistaan 5G blogissaan, että ”Sen verran kai voi sanoa soittoäänet ja muu hömppä on tuottavaa bisnestä, kaikki muu toiveikasta harrastelua…”.

YLE

Mobiilisisältönä Ylellä on WAP/PDA-sivut jossa on uutisia, tv-ohjelmat sekä linkit tv- ja radiouutisiin. Radiopuolelta löytyy mp3 podcast-feedit yleisimmistä radio-ohjelmista. WAP-sivuilla on lisäksi omia erillisosioita tapahtumille. Yle on myös sisällöntuottajana VisualRadio ja Nokian Kanavat sovelluksessa. Kokeiluja matkapuhelinjulkaisusta internettiin videoblogien muodossa löytyy myös. Harrastelijoiden tekemänä verkossa on useita matkapuhelinversioita teksti-tv:stä. Kaiken kaikkiaan Ylellä on suoraan tai jonkun muun muokkaamana varsin laajasti sisältöä, jotka soveltuvat mobiililaitteisiin.

Eniro

Enirolta löytyy ilmaisena WAP-palveluna Suomen kartta hakuineen, Keltaiset sivut ja linkkilista. Tämän lisäksi löytyy rekisteröinnin takana oleva henkilöhaku. Tulot tulevat yrityksiltä jotka haluavat nähdä tietonsa paperiluettelossa tai www-palvelussa. Matkapuhelintoteutus on vain siinä lisänä.

Tämän hetken nousijat

Kansainvälisesti ja mahdollisesti myös Suomen eniten käytetyt mobiilipalvelut löytyvät Googlelta sen hakukoneen ja Blogger.com:n muodossa. Blogit kiinnostavat ihmisiä, koska niissä on päivittyvää sisältöä, joka on kohtuullisesti luettavissa kaikilla mahdollisilla laitteilla. Sivujen sisältö on yleensä lyhyttä ja ovat rakenteeltaan helposti näytettävissä. Blogeista löytyy myös muotoilemattomat rss-syötteet, jotka päätelaite pystyy näyttämään vapaasti haluamallaan tavalla. Toinen merkittävä piirre blogeissa on, että niihin pystyy julkaisemaan tekstiä, kuvia tai videoita suoraan matkapuhelimista.

Tämä kaksisuuntaisuus ja itse luotu monipuolinen sisältö on se houkutin, joka saa ihmiset käyttämään blogeja, kunhan se on vain teknisesti mahdollista. Toinen merkittävä piirre on, että kaikki tarvittava on myös ilmaiseksi (ja myös kaupallisena) saatavilla, jolloin taloudellista kynnystä kokeiluun ei ole.

Perusteluita näkemykselle: Blogeista on olemassa runsaasti matkapuhelimille optimoituja versioita, sekä niihin julkaistaan sisältöä matkapuhelimilla. Päätelaitteisiin kehitetään myös aktiivisesti blogeihin liittyviä ohjelmistoja. Blogilista.fi:n ylläpitäjä on myös varmistanut, että ainakin heidän palveluaan käytetään mobiililaitteilla, vaikka sitä ei niille olekaan suunniteltu.

Jos nousioiden ja laskijoiden kehitystä pohditaan yleisemmin, niin Suomessa esimerkiksi toivotaan operaattorien olevan se taho, joka tarjoaa mediaa kännyköihin. Kysymys kuitenkin kuuluu, miten ne pystyvät kilpailemaan esimerkiksi Google Videon kanssa, kun se alkaa toimimaan mobiililaitteissa? Entä iTunesin ? Google Videosta saa jo nyt ulos iPodille ja PSP:lle versiot ja siitä on pieni askel enää real videoon ja 3gp:hen. Saman kehityksen pystyy näkemään about kaikilla nyt suunnitelluilla palveluilla ja merkittävä ero operaattoripalveluihin on siinä, että niiden massa on jo valmiiksi netissä ja mobiililaitteet ovat vain laajennus tähän globaaliin bisnekseen, eikä itse bisnes kuten operaattoreilla.

Johtopäätös

Mitä tästä voi sitten päätellä? Ainakin sen, että muiden kuin viihdepalveluiden teko maksullisina tai mainosrahoitteisina on hyvin haastavaa.

Kuluttajille suunnattujen (ei viihde) matkapuhelinpalveluiden teko kannattaa rahallisesti lähinnä kahdesta syystä. Ensinnäkin kustannusten säästämiseksi (kuten bussilipuissa tai pankkipalveluissa), jolloin kehityskustannukset katetaan sitä kautta. Toinen syy on taloudellisesti kannattavan asian tukeminen, jolloin palvelu nähdään markkinointiviestintänä. Finnkinon wap-sivuja voidaan pitää onnistuneena markkinointiviestintäpalveluna, joka parantaa myyntiä. Lisäksi sivujen kehityskustannukset on katettu vuosia sitten.

Kustannusten säästäminen tai markkinointiviestintä mobiililaitteilla tuskin tuottaa mahdottoman suuria rahavirtoja. Palvelussa silloin ei saa olla juoksevia kuluja, jotka söisivät pitkällä aikavälillä saatavat hyödyt. Samasta syystä kertaluonteisten kehityskulujen pitää olla hyvin alhaisia, jotta hyödyt edes joskus kattaisivat menot. Harrastelijasivustojen pienet kävijämäärät kertovat myös siitä, ettei edes pitkällä aikavälillä pelkkä näkyvyys alan palveluissa riitä antamaan riittävää näkyvyyttä. Näkyvyys on saatava mobiilialan ulkopuolelta. Toisaalta mikä tahansa palvelulle yksistään tehty mainoskampanja riittää luultavasti tekemään palvelusta taloudellisessa mielessä kannattamattoman. Tällöin näkyvyys pitää hankkia muilla keinoin, tai ratsastamalla muiden mainoskampanjoiden mukana.

Tämän kaltaista ratsastamista on esimerkiksi palvelun näyttäminen tuettavan asian mukana, kuten osoitteena perinteisissä mainoksissa. Tästä esimerkkinä vaikka Pandan WAP-sivusto ja sen mukanaolo tv-mainoksissa. Toisaalta näkyvyyden ollessa passiivista, sitä tarvitaan paljon enemmän saman lopputuloksen saamiseksi. Tehokkaasti toteutettuna Pandan WAP-sivujen mainostus tapahtuisi koko skaalalla karkkipussien kyljestä lehti- ja kadunvarsimainontaan muun mainonnan ohessa, mutta samalla WAP-sivustolla pitäisi olla jotain käymisen arvoista sisältöä.

Ollakseen kannattavaa

• Työmäärän on oltava alle viikko, mieluusti laskettavissa päivissä.
• Olemassa olevan sisällön uudelleenkäyttö ilman ylläpitokustannuksia (kuten aikatauluissa).
• Cross-media mainostus jonkun muun mainoskampanjan mukana ja tukien sitä, jolloin rahaa ei tarvitse käyttää yksistään mobiilipalvelun mainostukseen.
• Toteutuksen tulee olla laiteriippumaton, jotta saadaan palvelu riittävän suuren kuluttajapotentiaalin ulottuville. Tällä hetkellä realistiset vaihtoehdot toteutuksille ovat lähinnä sms, mms, java, html ja tulevaisuudessa myös flash. On huomattava myös, että käyttäjien laitteiden fyysiset ominaisuudet vaihtelevat, eikä pelkästään ohjelmistotuki.
• Suomessa GPRS ja kalliit datahinnoittelut suurilla massoilla ovat todellisuutta vielä pitkään. Jollei palvelua toteutettu edellä mainittuja reunaehtoja huomioiden, niin se ei myöskään massoja saavuta.
• Oikeasti kannattavalle matkapuhelin kuluttajapalvelulle Suomi on liian pieni markkina-alue, joten lähtökohdan pitäisi suoraan olla globaalit markkinat.

Tosin kaupallisella puolella tehdään myös kampanjoita imagosyistä, jolloin niiden ei tarvitsekaan olla itsessään kannattavia (Ropponen 2005). Toinen merkittävä syy on myös asiakkaiden kulutustottumusten seuraaminen. Tätä ei Suomessa ole kovin paljon käytössä, mutta on Keski-Euroopassa yksi merkittävimmistä syistä tehdä mobiilimarkkinointia. Yleisimmin tässä yhdistetään perinteiset kauppojen kanta-asiakas kortit ja alennuskupongit matkapuhelinmuotoon (Virtanen 2005). Suomessa esimerkiksi Sedun ravintolat tekevät tätä sms-mainontana.

Esimerkki profilointimainonnasta

Kadun varrella olevassa elokuvamainoksessa on numerokoodi. Lähettämällä numerokoodi tekstiviestinä mainoksessa annettuun numeroon, saa takaisin henkilökohtaisen koodin, jonka näyttämällä saa elokuvasta alennuksen. Monimutkaisempana palvelu voi perustua myös puhelimeen ladattavaan sovellukseen, jolla tehdään henkilökohtaista mainontaa suoraan käyttäjän puhelimeen.

Hyöty tästä

• Saadaan asiakas katsomaan mainosta.
• Saadaan yksilöityä asiakas (puhelinnumerolla) ja liitettyä hänet katsottuun mainokseen (mainoksen id-koodi), jolloin tiedetään millaisiin mainoksiin hän reagoi.
• Saadaan asiakas menemään elokuviin alennuksen avulla.
• Saadaan liitettyä hänet katsottuun elokuvaan (mainoksen henkilökohtainen paluukoodi).
• - Kävijöiden elokuvahistorioilla teatteri pystyy profiloimaan millaisia elokuvia eri tyyppiset ihmiset katsovat. (elokuva-katsoja id-pareilla)
• Lisäksi profiilitiedoilla saadaan tehtyä vahvasti yksilöityä mainostusta kuten Amazonin suositukset.

Talteen irkistä

Irkissä heitettiin ajatusta siitä, että pitkän tekijänoikeuskeston funktio ei olisikaan tuottaa tekijöilleen rahaa. Sen sijaan sen olemus olisikin nykyisessä mediayhteiskunna se, että se antaa mahdollisuuden poistaa materiaalia levityksestä jolloin uudet materiaalit eivät joudu kilpailemaan jo olemassa olevan kanssa.

Kommentti 5G hesarin teknologiablogiin, Nokian kanavatsovelluksen paskuudesta. Pitäisi kyllä kehittää positiivisempi asenne asioihin, eikä vaan piruilla kaikesta.

---

No kun pojat eivät ole ees koodanneet, jollei sitten speksit sanonu, että jutun pitää olla paska. Tuo on ihan sen olonen juttu, että joku on väsänny jonku konseptidemon jossa lukee päällä “GUI DEMO, EI ASIAKKAILLE SAAKKA!!!” ja sitten joku on kattonu näyttääpä siistiltä ja myyny sen sellasenaan.

Pientä analyysiä ajatuksen tueksi.

Kokeellisesti testaamalla niin tuo kanavat sovellus näyttäisi joka kerta siirtävän koko kanavan sisällön päivitysten yhteydessä. Perustan tämän arvion ajalle mitä päivitysten siirrossa menee. Nokia 6600:lla esim kesti 35sek päivittää hesarin 140kilotavun kanavatiedosto, se on n 4kt/sek joka kuulostaa about realistiselta gprs nopeudelta.

Jos taas oltaisiin siirretty sama pakattuna tai vain päivitetyt asiat niin siirtoaika olisi ollut havaittavasti pienempi.

Esimerkiksi 10.12.2005 kanavat sovelluksen siirtämä 1170.pak tiedosto (helsingin sanomien kanava) oli 135KB , pelkästään pakkaamalla se olisi pienentynyt 75Kilotavuun. Jos tästä puolestaan karsittaisiin myös ne pois jotka oltiin siirretty jo aikaisempien syncronointien yhteydessä (logot, gui-elementit, scriptit yms) niin silloin koko olisi enää n. 50KB.

Tämä 50kilotavua on sitä toimituksellista materiaalia joka käyttäjää kiinostaa. Se jakaantuu näin, että siinä on 10kilotavua (pakattuna) tekstiä ja loput 40kt on juttuihin liitettyjä kuvia (5kpl). Noiden kuvienkin kohdalla minusta olisi pohdinnan paikka tarviiko sitä paavo lipposen profiilia siirtää käyttäjälle saakka vai selvittäisiinkö ilmankin, tai ainakin antaa käyttäjälle mahdollisuus vaikuttaa kuvien lataamiseen. Kuten millä laadulla ja kuvilla paketti serveripäässä generoidaan. Tällä päästäisiin johonkin 10-20 kilotavun syncronointeihin joka olisi paljon nopeampaa kuin vaikka normi webin selaaminen puhelimilla.

Toisaalta onhan se kiva operaattoreille, että käyttäjä siirtää moninkertaisen määrän dataa tarvittuun nähden, mutta tyhmempi voisi kuvitella että samaan pääsisi sovelluksella joka siirtää vähemmän jolloin niitä käyttäjiä olisi moninkertaisesti.

Tosin kysymys kuuluukin miksei hesarit sun muut mediatalot tai mikään ole sen yhtään kokeillu sovellusta ennen lanseerausta (ainakin minä lasken lehdistötiedotteen lanseeraukseksi). Kun kerran nopeakin testaus olisi osoittanut ettei nuo minuuttikaupalla kestävät lataukset ole toimiva juttu. Eikä sisällöntuottajilla taas ei ole käsittääkseni tarvetta tehdä käyttökelvotonta alustaa vaikka operaattoreilla olisikin… No nyt se on sentään testattu yleisöllä ja seuraava kysymys kuuluukin milloin saamme korjatun version?

Sitten loppukommentti…

“Yhdessä Suomen johtavien mediatalojen kanssa esitelty Kanavat-mediaselain vie kertaheitolla Suomen mobiilin median kuluttamisessa maailman huipulle”", Anssi Vanjoki

Yeah right…

PS: Jos jotakuta kiinostaa mitä kanavat siirtää niin pistin tuonne purettuna tuon tsekkaamani hesarin siirtotiedoston. En sitten tarkistanut sen kummemmin toimiko parserini 100%:sti oikein joten tiedostoissa voi olla virheitä.

http://batman.jypoly.fi/~77071/kanavat_hs_10122005/

Kännykkä malware

Kirjoitin seuraavan threadinaloituksen, Tekstiviestiostaminen (Agile messenger subscription?), matkapuhelininfoon omituisista laskutustekstiviesteistä joita AgileMessenger niminen ohjelma lähetti. Samaa aihetta sivuttiin myös threadissa: LVM: Kännykkävirusten kustannukset operaattoreille.

---

Tapahtui sitten pikkasen 'Tomorrow is here today and I feel violated' tyyppinen tapahtuma. Eli jokin ohjelma laskutti itsensä automaagisesti p800:ssa tekstiviestillä ilman että mitenkään olisi ilmaissut tekevänsä niin sillä hetkellä tai kertoneensa mikä ohjelma oli. Koska tuo on selkeästi tulevaisuutta niin aiheesta voisi herättää keskustelua miten homman pitäisi toimia, toivottavasti ei kuitenkaan näin kuin tässä tapauksessa.

Copypastea DNA:n aspaan menneestä mailistani, josta selvinnee mitä tapahtui (puhelin oli muuten SE P800).

Moi

Eilen, 26.10.2005 kl 20:35 tuli pöydällä olleeseen puhelimeeni (eli en käyttänyt sitä, eikä siinä ollut ylimääräisiä ohjelmia päällä) peräkkäin kolme kuittausviestiä numerosta 173372 joiden sisältö oli 'Thank you for your purchases' ja kun rupesin ihmettelemään asiaa niin samaan aikaan kyseiseen numeroon oli todellakin lähtenyt kolme viestiä joihin tuo vastaus oli tullut. Viestien sisältö oli "BIT AGI C=Q/sj3a6..." ja tuon loppuosan hashin pituus oli about 120 merkkiä sekalaisia kirjaimia ja numeroita.

Periaatteessa nuo viestit voisivat (googlen perusteella) olla Agile Messengerin subscription viestejä, mutta siinäkin tapauksessa ohjelma toimii varsin härskisti kysymättä mitään käyttäjältä ja mitenkään kertomatta kuittauksissaan mihin viestit liittyvät. Tietysti se voisi toimia vielä härskimmin poistaen lähetetyt viestit ja tulleet kuittausviestit.

Eli koska itse viesteistä ei oikein voi päätellä mitään. Niin nyt kiinostaisi se mitä olen ostanut, keneltä ja mikä tuo numero on johon nuo viestit on menneet ja mitä kuuluu tehdä siinä tapauksessa jos tuo on kusetusta? Koska te mitä suurimmalla todennäköisyydellä laskutatte nuo puhelinlaskuni yhteydessä, niin varmaan tiedätte mistä laskutatte? :)....

Mikä tuossa sitten mättää? Listaan tähän tulee sekaisin jututtuja jotka liittyy palveluihin, operaattoreihin, puhelimiin, softiin jne...

- Ohjelma ei pyytänyt käyttäjältä mitään kuittausta että sopiiko tämä juttu tehdä, eikä se ollut missään vaiheessa kysynyt saako se tehdä automaagisesti juttuja

- Mistään viesteistä ei selviä mistä on kyse, mitä on ostettu, keneltä ja mitä maksoi eikä myöskään se keneltä on jotain ostettu. Ei ole myöskään mitään tapaa oikeastaan saada sitä selvillekkään suoraan (saa nähdä mitä tuo DNA ASPA vastaa), mutta käyttäjä ei ainakaan pysty selaamaan vaikka netistä juttuja mitä on tullu ostettua (ja mistä sitä laskutetaan)

- Jos softa on pahantahtoinen niin se voi ihan yhtä lailla pyyhkiä jäljet puhelimesta että mitään viestejä on lähetettykään ja (kuittaukset myös) jolloin ainoa paikka missä jotain näkyy jotain on lasku jossa on mystinen summa ja kun juttujen ostaminen yleistyy ja laskussa on ostettujen asioiden kohdalla joku muu luku kuin 0 niin muutaman eurojen kusetusviestejä on mahdotonta siitä laskusta erottaa, mutta niille ketä ketä tekee sillä bisnestä on mahdollista tehdä kusetus tuhansille ihmisille jolloin se on kannattavaa...

- Operaattoreilla ei oikein ole mitään palveluita joilla tilannetta voisi hallita, data-siirtoissa ei ole rajoituksia. Siinä vaiheessa kun käyttäjällä on puhelimessaan buginen/pahantahtoinen softa joka siirtää rajoittamattomasti dataa käyttäjän huomaamatta niin käyttäjälle jää käteen vain lasku. Kuitenkin suhteellisen helppo ratkaisu olisi tehdä vaikka 100MB/kk data paketteihin saldorajan tyylinen rajoitus joka löisi poikki siirron määrän täytyttyä ja ilmoittaisi asiasta käyttäjälle tekstiviestillä... tyyliin "lähetä DATA +100 jos haluat lisää kaistaa tälle kuukaudelle (10e)"

- Toisaalta ainakaan DNA:n saldorajakaan ei toimi riittävän hyvin, sivujen mukaan se toimii päivän viiveellä jossa ajassa saadaan huimia laskuja aikaiseksi. Tosin tämä on todettu jo mediassakin, eli ei mitään uutta tässä.

Kuitenkin periaatteessa saldorajan tai virtuaalisen lompakon johon voi "ladata" rahaa paypalin tyyliin josta sitten ostetut palvelut laskutetaan olisivat toimiva ratkaisu tuohon, että viimekädessä toimitaan tahojen välillä joilla ei ole täydellistä luottamusta käytettävissään toisistaan. Tosin tässä täytyy muistaa, että käyttäjän kannalta toimivan systeemin luominen ei välttämättä ole operaattorien intresseissä kun ne saavat myös kusetuksista itselleen rahaa vaikka eivät itse olisikaan niihin syyllisiä vaan hyötyvät tilanteesta välillisesti.

Joka tapauksessa pohjimmiltaan ongelma on, että järjestelmä on oletukseltaan "täydelliseen luottamukseen" perustuva, eikä ole kontrollimekanismeja sen suhteen että todellisuudessa se ei sitä ole ja jatkossa on yhä vähemmän. Ei ole enää kontrollia sen suhteen, millaisia palveluita on ympäriinsä, eikä myöskään sille miten ohjelmistot puhelimissa toimivat. Eikä käyttäjät edes halua tuollaista täydellisen luottamuksen ympäristöä, he haluavat juttuja jotka eivät vaadi sitä ilman suunnatonta säätöä ja kontrollia.

Tukiasemapaikannus

Matkapuhelininfoon ja Skannerlehden Saunaan jätetty viesti liittyen tukiasematietokannan rakentamiseen. Skannerilehden boardilta on vanhat keskustelut siivottuja mutta matkapuhelininfossa tuo on vielä täällä.

Tuossa on muutama videopätkä kokeiluistani tässä kirjoituksesta esitetystä paikannuksesta.

Kännykamera.avi 8 MB -- Kuva nimetään paikan mukaan missä ollaan.
webbipaikannus.avi 43MB -- webbipalvelu joka käyttää automaagista paikannusta.

Lisäksi Tokavuh Oy on tehnyt Hain nimisen paikannuspalvelun joka käyttää myös päätelaitteessa tapahtuvaa tukiasemapaikannusta, joten se todistaa tuon idea olevan myös laajemmassa mittakaavassa toteuttamiskelpoinen.

---

Jatketaas threadia ... Väsäsin sitten tuollaisen tukiasematietokannan. Eli homman ideana olisi tehdä avoin/vapaa tietokanta tukiasemien paikoista ja nimistä ja rajapinta siihen joita voisi ohjelmistojen tekijät käyttää omissa proggiksissaan, ilman että sitä joka kertaa tarvitsee itse tehdä. Tuo on toistaiseksi beta vaiheessa ja toivon että ilmoitatte jos jotain vikoja löytyy.
http://batman.jypoly.fi/~77071/celldb/celldb.php

seuraavaksi lätinää aiheesta:

Päätelaitteessa tapahtuva tukiasemapohjainen paikannus

miksi ja mihin tuollaista voi käyttää

Eli hyöty vapaasta päätelaitepohjaisesta paikannuksesta on se että sillä voi tehdä matalatarkkuuksista nopeaa paikannusta. Tällä hetkellä operaattorit toki tarjoavat omia paikannuspalveluitaan, mutta ne ovat täysin absurdisti hinnoiteltu massapalveluita ajatellen, joissa paikannusta käytettäisiin jatkuvana.

Mitä tuollaisia on vaikka?
- tapahtumien liittäminen paikkoihin (minigps etc...)
- metatiedon kerääminen tehtyihin tapahtumiin... (kuvien nimeäminen paikan mukaan kuten tuossa aikaisemman viestin videossa)
- kontekstitietoiset palvelut, kuten sääsivu osaisi näyttää oikean kaupungin tiedot suoraan tai bussiaikataulu näyttää lähistöllä menevät linjat..
- gps paikantimen käynistyksen nopeuttaminen sen perusteella että tukiaseman mukaan otetaan alkupaikka
- solupaikannus gps paikannuksen tukena (eli niissä tilanteissa joissa ei ole näkyvyyttä taivaalle, esimerkiksi voidaan tukiasemilla seurata sitä että onko paikka vaihtunut)
- sen tunnistaminen keitä on samalla alueella (tuohon ei tarvita välttämättä edes tietoa siitä missä tukiasemat on vaan id:t'ä voidaan käyttää sokkona

Mitä sillä ei voi tehdä
- tarkkaa paikannusta, sillä ei voi korvata gps:ää jne ... ja käytännössä se ei ikinä pysty kertomaan sellaista tietoa paikasta mitä käyttäjä ei valmiiksi tietäisi (suurin osa ihmisistä on hyvin pitkälti tietoisia siitä missä he ovat jne). Mutta puhelimessa pyörivällä softalla ei ole pienintäkään havaintoa siitä missä ollaan, joten tuolla automatisoidaan sitä että käyttäjä ei tarvitse kertoa käsin kaikkea
- paikantaa sinua erämaaassa missä on tukiasemia harvassa
- paikantaa sinua siellä, missä kukaan ei ole kerännyt tietoja tukiasemista
- kattavaa paikannusta, ilman operaattorien tukea niin kattavan tukiasema kartan teko on järjettömän työlästä, saati sitten sen ylläpito, mutta jonkun yksittäisten kaupunkien kartoittamien parin puhelimen ja gps:n kanssa on kuitenkin ihan hyvin mahdollisuuksien rajoissa.

nopeus ja tarkkuus
Puhelimenpään tukiasemapaikannus on käytännössä reaaliaikaista, eikä vaadi laskennallisesti suuria tehoja, koska käytännössä ei saada puhelimesta irti mitään sellaista tietoa jota voitaisiin käyttää laskennalliseen paikannukseen. Tosin käytännössä pitää kuunnella hetken tukiasemia, esim ohjelman pitää käynistyksen yhteydessä seurata tukiasemia aluksi vaikka minuutti että saadaan tarvittava 'historia' jota käyttää varmistamaan paikannusta, ilman mitään ajallista historiaa niin paikanuksen varmuus on olennaisesti huonompaa.

Ainakin omien (kaupunkialueella) tekemieni kokeilujeni perusteella niin että tarkkuus on ennustettavaa, pystytään pääsemään 'lähiön tarkkuuteen' ihan hyvin ja symbolisella tarkkuudella jossa käyttäjälle kerrotaan vaikka tukiaseman nimi, mutta ei yritetäkkään saada varmasti paikkaa niin tarkkuus on se klassinen tukiasemien määrä.

Oppivilla / opetettavilla softilla eli sellaisilla joissa joko ohjelma tunnistaa käyttäjän tärkeimipiä paikkoja tai käyttäjä kertoo niitä sille, ja puhelin tallettaa 'sormenjäljen' tukiasemien tilastollisesta käyttäytymisestä siinä paikassa saadaan 'tarkkaa' ja varmaa paikannusta aikaiseksi ja sillä saadaan käyttökokemusta parannettua huomattavasti vaikka vaatiikin yleensä käyttäjän tekemää säätöä.

Siellä missä tukiasemia on harvemmassa niin paikannus on olennaisesti kehnompi. Ja yleisesti ottaen vertailuna operaattorien paikannukseen, niin pelkästään päätelaitepäässä tapahtuva paikannus on olennaisesti nopeampi, mutta myös epätarkempi ja täysin riippuvainen siitä tiedosta jota ollaan kerätty.


Tukiasematietokanta

Tämän projektin tarkoituksena olisi kerätä puhelimessa tehtävään paikannukseen tarvittavaa taustamateriaalia. Käytännössä tukiasemien paikkoja sekä niiden tyyppejä, joita puhelimessa olevat ohjelmat pystyvät sitten käyttämään.

mitä ja miten kerätä
Tukiasemia voi lisätä ja muuttaa webbikäyttöliittymän kautta jos tietää ennestää niitä, mutta muitakin tapoja on. Jos käyttää jotain olemassa olevia ohjelmia jolla voi kirjata ylös tukiasemien nimiä ja toimittaa minulle niitä ohjelmien siirtotiedostoina, esimerkiksi celltrack series60 puhelimelle sisältää kohtuulliset loggeri mahdollisuudet. Mikäli vielä on käytössä gps palikka niin ja joku karttoohjelma jonka tekemän paikkalogin ja celltrackin login yhdistämällä saa jo aika hyvin tehtyä listan tukiasemista koordinaatteineen.

Tosin pelkkä tukiasemien kaupunkilistojen kerääminen voisi olla ensialkuun kaikista mielekkäintä, sillä niillä on tekee jo paljon,niitä on vaivatonta kerätä ja kaupungin päättelyyn tarkoitetussa kartassa voi olla virheitä ja puutteita ilman että se totaalisesti hajoaa. Eli keräisi pelkästään tietoa siitä missä kaupungissa jokin tukiasema sijaitsee, jolloin ohjelma pyörisi vain taustalla ja tarvitsisi lähettää sen tekemä listä sähköpostilla ja kertoa mistä kaupungista se on.

- Tuollaista kaupunki listaa voisi kerätä vaikka ihan niin että pistää celltrackerin keräämään tukiasemia ja seuraa vain että ohjelma ei ole päällä kun poistutaan halutulta alueelta (vaikka kaupunki) tai niin että jälkeen päin voidaan karsia ylimääräiset tiedot pois vaikka kellonajoilla.
Ja kun on kerännyt halutun login niin lähettää sen minulle varustettuna tiedoilla missä ja miten se on kerätty ja jollei siitä ole editoitu turhia pois niin sitten myös tiedot siitä mitkä on turhaa... esim logifilen lisäksi kerrotut tiedot voisivat olla jotein tuollaisia

tiedosto: trace.log
kerääjä: zache
koska: 03.03.2005-12.03.2005
turhaa: 05.03.2005, kl 14- 20
turhaa: 8. 03.2005
jne...

Toinen vähän vastaava projekti voisi olla rautateiden kartoitus. Eli jos on menossa vaikka Junalla Helsingistä Tampereelle niin pistäisi junaan mennessään logituksen päälle ja ja perillä pois ja lähettäisi siitä login ja tiedot tyyliin.

tiedosto: trace.log
kerääjä: zache
koska: 03.03.2005
Matka: Junalla hki->tre
lähtö: 20:40
saapuminen: 22:00
myöhässä: 5min ...

visualisointi ja tilastointi
Tukiasemista tehty kartta olisi kiva, mutta ilmaisia karttoja on kovin harvassa joten , parempi lähestymistapa tuohon on, että generoi vain karttaohjelmien käyttämiä siirto tiedostoja joilla saa valmiiseen karttaan näkymään tietoja. Jos jollain on hyviä ideoita sopivista ohjelmista joita pitäisi tukea niin saa kertoa. Itse käytän oziexplorer nimistä softaa joka tukee sitä että voi tehdä kivuttomasti kuvista karttoja ja Symbianille tehty MapViewGPS käyttää sen kanssa yhteensopivia tiedostoja.

Todo
Omat suunitelmani tämän suhteen on, siirrän olemassa jyväskylän keskustan tukiasema listani tuohon, mutta tuon lisäksi luultavasti aikani ei riitä ainakaan ennen kesää mihinkään suurisuuntaisempaan kartoitusprojektiin joten jos aikaa ja tarvetta on niin keskityn parantelemaan webbipuolta tuossa, kuten lisäämään import/export tukea eri karttaohjelmille ja koodaan symbianille. Toinen on tietojen lisäys/muokkaus rajapinta jonka lupaan toteuttaa heti kun joku sitä tarvitsee.

mitä sinä voit tehdä
- Jos sinulla on Series60 puhelin niin voit asentaa siihen vaikka tuon celltracker ohjelman ja kerätä tukiasemia tai sitten kaupunkilistaa varten track.log:ia ... ks yllä miten ja mitä kerätään

- Jos sinulla on ennestään tiedossa tukiasemien paikkoja niin niitä voi kirjailla webbikäyttöliittymällä tai sitten lähetellä niitä minulle sähköisessä muodossa.

- Jos ohjelmoit ohjelmaa joka käyttää tukiasematietoja johonkin niin tee siihen rajapinta tämän kanssa

- mikäli olet jollain operaattorilla vaikuttavassa asemassa ja pystyt jakamaan tietoa tukiasemista niin että sitä voi levittää ja olet sitä mieltä että tukiasematietojen kertominen kehittämistä varten vaikka jostain yhdestä kaupungista ei vaaranna kenenkään kaupallisia intressejä niin ota yhteyttä